Vastaus kysymykseen 6:
Viuhkan tahallinen pudottaminen miehen eteen tarkoitti ainakin erään väitteen mukaan sitä, että nainen halusi sekä tutustua tähän, että kahdenkeskistä tapaamista. Hyvin uskaliasta siis nuoren neidon ehdottaa sellaista naimisissa olevalle miehelle, joka oli vieläpä keisari. Keisari poimi Ulla viuhkan ja piti sitä tanssiaisten ajan ja palautti sen omistajalleen vasta tanssiaisista poistuessaan. Viuhkaa voi ihailla Porvoon museossa.
 |
| Ulla Möllersvärd |
Tie auki Sipooseen!
Lussi istuu henkäisemään ja syömään eväitä Götstenen-kiven päälle, joka on ikivanha rajamerkki Porvoon ja Sipoon välillä. Lisäksi perimätiedon mukaan tässä olisi vanha mestauspaikka... Sipoon vanhimpia kyliä on Östersundom. Se mainitaan jo vuonna 1347. Eipä täällä aikoinaan vakituisesti asuttu, vaan hauholaiset ja hattulalaiset kävivät näillä mailla kalassa silloin kun Häme vielä ulottui ”suolamerestä suolamereen.” Sittemmin väkimäärä on kasvamistaan kasvanut ja Östersundom eli Itäsalmi onkin nykyisin Helsinkiä.
 |
| Villa Björudden |
Mihin seuraavaksi? Pitää poiketa ainakin Östensundomissa, jotta voin mainita Turun linnan Tonttu-ukolle käyneeni Villa Björkuddenissa eli Koivuniemessä, pohtii Lussi. Sen yhteen asukkaaseen Tonttu-ukolla on ollut erityinen suhde vuodesta 1849.
Mutta ennen sitä, uteliaat Sipoonkorven rajapeikot vaativat matkaajalta tarkempaa tietoa siitä, mitä ihmeen tekemistä muka Turun linnan Tonttu-ukolla on Sipoon Villa Björkuddenin kanssa?
Kuva: Villa Björudden. Östersundom. Museovirasto.
Oikea vastaus kysymykseen 5 on, että maineikas sopraano Ida Basilier oli Ilmari Florell von Dellwigin äidin Sofie Emilia (os. Basilier) sisar. Ei omena kauaksi sukupuusta putoa, vai miten se nyt taas menikään…
Ida Basilier
Keisari Aleksanteri I määräsi säätyjen kokoontumisen maaliskuussa 1809 Porvooseen. Siellä vannottiin uskollisuutta keisarille, joka lupasi pitää voimassa Suomen perustuslailliset oikeudet ja, niin sanotaan, liitti Suomen ”kansakuntien joukkoon”. Kyllä tätä kelpaa muistella näin ihan oikeana Itsenäisyyspäivänäkin. Se oli suuri historiallinen hetki ennen sitä vielä suurempaa vuonna 1917.
Porvoon valtiopäivät 1809
Ja kuten linnanjuhlissa, niin Porvoossakin järjestettiin illalla komeat tanssiaiset maamarsalkka Rober De Geerin toimesta, joihin keisari saapui juhlavalaistun kaupungin läpi kuuden hevosen vetämillä vaunuilla. Ja luonnollisesti suuri joukko aatelisia ja muita silmäätekeviä. Voisimme pitää tanssiaisia jonkinlaisena nykyisten Linnanjuhlien alkusysäyksenä. Pitkä perinne.
Myöhemmin tanssiaisten tähdeksi nostettiin 18-vuotias aatelisneiti Ulrika Möllersvärd, jonka keisari pyysi parikseen tanssiin. Ullan kerrotaan pudottaneen viuhkansa silkasta säikähdyksestä… ja sen jälkeen nolostuneen vielä paljon pahemmin.
Porvoon tulliportilla esitetään kulttuurihistoriallinen kysymys:
Mitä viuhkan tahallinen pudottaminen merkitsi aikakauden salakielellä?
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!
Kuva: Emanuel Thelning: Porvoon Valtiopäivät 1809. Wikimedia Commons.
Badenin prinssillä Carl Ludwigilla oli kaksi tytärtä: Prinsessa Louise ja prinsessa Frederika. Louise avioitui 1793 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa ja sisar Frederica 1797 Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin kanssa. Lisäksi keisarinnan mukana oli vielä Venäjällä vierailulla ollut kolmaskin sisar. Joten tokihan sisaruksilla riitti jutunjuurta Ahvenkoskella.
Kuningatar Frederika ja keisarinna Elisabet (Louise)
Viivähdänpä hetken Strömforsin ruukilla!
Kuvittelitteko, että aatelissuvut jatkuvat virallisesti aina vain mieslinjaisesti? Periaatteessa kyllä, mutta ei välttämättä. Siitäpä tarjoaa hyvän esimerkin von Dellwig-suku!!
Aatelinen Anna Sofia von Dellwig (1800-1844) avioitui Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukin inspehtorin Jonas Florellin kanssa (1804-1856). Anna Sofia oli miestään nelisen vuotta vanhempi ja syntynyt Lokalahdella. Hänen isänsä kuului vanhaan saksalaiseen aatelissukuun nimeltä von Dellwig. Suvun juuret olivat Westfalenin Dellwichin linnassa.
Ruukinpeikko esittää seuraavan musiikinhistoriaan liittyvän kysymyksen:
Mitä sukua Ilmari Florell von Dellwig oli kuululle suomalaiselle sopraanolle Ida Basilierille (1846-1928)?
Vastaus kysymykseen 3:
Apteekkari Thomas Clayhills (1844-1908) perusti Tampereen ensimmäisen kivennäisvesitehtaan 1877.
Haminasta Lussi kiiruhtaa kohti seuraavaa rannikon pikkukaupunkia. Matkalla hän päättää pysähtyä Ahvenkoskella, Kymijoen varrella. Ahvenkoski tunnetaan jo keskiajalta erinomaisena lohenkalastuspaikkana. Siltojakin tänne toki tehtiin, sillä Jacob Teittin 1556 julkaisemassa kartassa näkyy niitä Kymijoen suulla useitakin. Valtakunnan raja kulki vuodesta 1743 Ahvenkoskella ja Pyhtään länsipuolta alettiinkin siksi kutsua Ruotsinpyhtääksi.
Ahvenkosken rajasilta 1803
Vuonna 1802 Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ja Venäjän keisari Aleksanteri I tapasivat Ahvenkoskella. Viimeksi mainittu oli tullut hallitsijaksi edellisen vuoden keväällä, kun taas Kustaa IV Aadolf oli päässyt valtaan Kustaa III:n tultua murhatuksi 1792, joskin ensin valtaa käytti holhoojahallitus. Tunnetusti hän oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka hallitsi myös Suomea. Mukana korkean tason tapaamisessa olivat myös molempien hallitsijoiden puolisot sekä vielä kolmaskin nainen.
Koskenhaltija esittää vaikean kysymyksen, ennen kuin päästää matkaajan yli kuohuvan kosken:
Kuninkaan ja keisarin keskustellessa valtiollisista asioista, puhuivat heidän puolisonsa kenties jostain aivan muusta. Osaatko arvata, miksi heillä riitti yhtä jos toista puhuttavaa?
Kuva: Ahvenkosken rajasilta 1803. Antellin kokoelma. Museovirasto.