7.12.2021 12:00

 

Vastaus kysymykseen 6: 

Viuhkan tahallinen pudottaminen miehen eteen tarkoitti ainakin erään väitteen mukaan sitä, että nainen halusi sekä tutustua tähän, että kahdenkeskistä tapaamista. Hyvin uskaliasta siis nuoren neidon ehdottaa sellaista naimisissa olevalle miehelle, joka oli vieläpä keisari. Keisari poimi Ulla viuhkan ja piti sitä tanssiaisten ajan ja palautti sen omistajalleen vasta tanssiaisista poistuessaan. Viuhkaa voi ihailla Porvoon museossa.

Ulla Möllersvärd

Tie auki Sipooseen!

Lussi istuu henkäisemään ja syömään eväitä Götstenen-kiven päälle, joka on ikivanha rajamerkki Porvoon ja Sipoon välillä. Lisäksi perimätiedon mukaan tässä olisi vanha mestauspaikka... Sipoon vanhimpia kyliä on Östersundom. Se mainitaan jo vuonna 1347. Eipä täällä aikoinaan vakituisesti asuttu, vaan hauholaiset ja hattulalaiset kävivät näillä mailla kalassa silloin kun Häme vielä ulottui ”suolamerestä suolamereen.” Sittemmin väkimäärä on kasvamistaan kasvanut ja Östersundom eli Itäsalmi onkin nykyisin Helsinkiä.

Villa Björudden

Mihin seuraavaksi? Pitää poiketa ainakin Östensundomissa, jotta voin mainita Turun linnan Tonttu-ukolle käyneeni Villa Björkuddenissa eli Koivuniemessä, pohtii Lussi. Sen yhteen asukkaaseen Tonttu-ukolla on ollut erityinen suhde vuodesta 1849.

Mutta ennen sitä, uteliaat Sipoonkorven rajapeikot vaativat matkaajalta tarkempaa tietoa siitä, mitä ihmeen tekemistä muka Turun linnan Tonttu-ukolla on Sipoon Villa Björkuddenin kanssa?

 


 Kuva: Villa Björudden. Östersundom. Museovirasto.

 

6.12.2021 12:00

 

Oikea vastaus kysymykseen 5 on, että maineikas sopraano Ida Basilier oli Ilmari Florell von Dellwigin äidin Sofie Emilia (os. Basilier) sisar. Ei omena kauaksi sukupuusta putoa, vai miten se nyt taas menikään…

Ida Basilier


Pois alta, pois alta!! Nyt on kiire Porvoon valtiopäiville... tai oikeastaan maapäiville tai herrainpäiville... Mitä nimeä nyt käyttäisikään, koska eihän varsinaista valtiota vielä ollut.

Keisari Aleksanteri I määräsi säätyjen kokoontumisen maaliskuussa 1809 Porvooseen. Siellä vannottiin uskollisuutta keisarille, joka lupasi pitää voimassa Suomen perustuslailliset oikeudet ja, niin sanotaan, liitti Suomen ”kansakuntien joukkoon”. Kyllä tätä kelpaa muistella näin ihan oikeana Itsenäisyyspäivänäkin. Se oli suuri historiallinen hetki ennen sitä vielä suurempaa vuonna 1917.

Porvoon valtiopäivät 1809

Ja kuten linnanjuhlissa, niin Porvoossakin järjestettiin illalla komeat tanssiaiset maamarsalkka Rober De Geerin toimesta, joihin keisari saapui juhlavalaistun kaupungin läpi kuuden hevosen vetämillä vaunuilla. Ja luonnollisesti suuri joukko aatelisia ja muita silmäätekeviä. Voisimme pitää tanssiaisia jonkinlaisena nykyisten Linnanjuhlien alkusysäyksenä. Pitkä perinne.

Myöhemmin tanssiaisten tähdeksi nostettiin 18-vuotias aatelisneiti Ulrika Möllersvärd, jonka keisari pyysi parikseen tanssiin. Ullan kerrotaan pudottaneen viuhkansa silkasta säikähdyksestä… ja sen jälkeen nolostuneen vielä paljon pahemmin.

Porvoon tulliportilla esitetään kulttuurihistoriallinen kysymys:

Mitä viuhkan tahallinen pudottaminen merkitsi aikakauden salakielellä?

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!

 

Kuva: Emanuel Thelning: Porvoon Valtiopäivät 1809. Wikimedia Commons.
 

5.12.2021 12:00

 

Vastaus kysymykseen 4:

Badenin prinssillä Carl Ludwigilla oli kaksi tytärtä: Prinsessa Louise ja prinsessa Frederika. Louise avioitui 1793 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa ja sisar Frederica 1797 Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin kanssa. Lisäksi keisarinnan mukana oli vielä Venäjällä vierailulla ollut kolmaskin sisar. Joten tokihan sisaruksilla riitti jutunjuurta Ahvenkoskella.

Kuningatar Frederika ja keisarinna Elisabet (Louise)

Viivähdänpä hetken Strömforsin ruukilla!

Kuvittelitteko, että aatelissuvut jatkuvat virallisesti aina vain mieslinjaisesti? Periaatteessa kyllä, mutta ei välttämättä. Siitäpä tarjoaa hyvän esimerkin von Dellwig-suku!!

Aatelinen Anna Sofia von Dellwig (1800-1844) avioitui Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukin inspehtorin Jonas Florellin kanssa (1804-1856). Anna Sofia oli miestään nelisen vuotta vanhempi ja syntynyt Lokalahdella. Hänen isänsä kuului vanhaan saksalaiseen aatelissukuun nimeltä von Dellwig. Suvun juuret olivat Westfalenin Dellwichin linnassa.

Heidän pojanpoikansa oli oopperalaulaja, tenori Oskar Ilmari Florell, joka sai vuonna 1909 vapaaherra Rudolf Fredrik Axel von Dellwigiltä luvan käyttää sukunimeä von Dellwig. Vapaaherralla itsellään oli "vain" seitsemän tytärtä eikä kaivattua poikaa aatelisarvon perijäksi. Vuonna 1923 vapaaherran sisarpuoli Marie Eleonore Antonie von Dellwig adoptoi Oskar Ilmari Florellin. Saksalaisen tuomioistuimen tammikuussa 1924 tekemän ratkaisun nojalla Florell saattoi käyttää paroni von Dellwigin arvonimeä. Ilmari Florell von Dellwig konsertoi laulajana Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa. Hänestä tuli Ruotsin kansalainen vuonna 1919. Florell avioitui tanskalaisen taiteilijan Bergliot Bojesenin kanssa, mutta – sitä aatelisarvon perijää heillekään ei syntynyt.

 

Ruukinpeikko esittää seuraavan musiikinhistoriaan liittyvän kysymyksen:

Mitä sukua Ilmari Florell von Dellwig oli kuululle suomalaiselle sopraanolle Ida Basilierille (1846-1928)?




 

5.12.2021 9:00
Lähes 40 % suomalaisista tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Myös Suomen Sukututkimusseuran toiminta näyttäisi kovin erilaiselta ilman vapaaehtoisia.

 

Sukututkijan ehkä tärkein apuväline HisKi-tietokanta on tehty vapaaehtoisvoimin. Sen vaiheet alkavat jo 1990-luvulta ja HisKi on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut verkkopalvelu. Aluksi tietoja tallennettiin tietokantaan 1920–1940-luvuilla tehdyistä seurakuntien historiakirjojen käsin kirjoitetuista kopioista, mutta nykyään tietokantaa täydennetään suoraan digitoiduista alkuperäisistä kirkonkirjoista erillisen tallennusalustan kautta.

 

HisKi-tallentajat ovat HisKi-tietokannan ja -hakupalvelun sydän. Ilman vapaaehtoisia tallentajia ei HisKiin tulisi lisää tietoa ja palvelu hiipuisi pikkuhiljaa historiaan. Tallennus on aikaa vievää ja tarkkuutta vaativaa työtä, mutta on erittäin tärkeää saada tiedot talteen sähköiseen muotoon niin tietojen säilyvyyden kuin käytettävyydenkin vuoksi. Tallentamisen aloittaminen on matalan kynnyksen takana, tallentajilla on mahtava yhteishenki ja ketään ei jätetä yksin!

 

Lue lisää HisKi-tallennuksesta ja ota yhteyttä Hiski-tallennuksen koordinaattoriin Kati Ahopeltoon, kati.ahopelto@genealogia.fi.

 

Lisäksi vapaaehtoisten kädenjälki näkyy Seuran toiminnassa monin tavoin. Seuran Pääkaupunkiseutu-työryhmä järjestää Torstaikerhon esitelmiä ja työpajoja sekä tutustumiskäyntejä ja retkiä. Teemalauantai-työryhmätaas järjestää suosittuja ja korkeatasoisia seminaaripäiviä. Myös Seuran useat työryhmät ja toimikunnat, kuten juridinen toimikunta, geneettisen sukututkimuksen työryhmä ja Isotammi-verkkopalvelun työryhmä, toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. 

Vapaaehtoiset tarjoavat myös sukututkimusneuvontaa kirjastossa ja kirjoittavat kiinnostavia juttuja Jäsenviesti Jalmariin, Seuran blogiin ja äänittävät podcasteja Seuran podcast-radioon. Myös Hautakivitietokantaa täydennetään vapaaehtoisvoimin. Hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii Seuran asiakasneuvoja Noora Nikander, kirjasto@genealogia.fi, joka ottaa vastaan uusia aineistoja.

 

Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoistyötä tekeville!

4.12.2021 12:00

Vastaus kysymykseen 3:

Apteekkari Thomas Clayhills (1844-1908) perusti Tampereen ensimmäisen kivennäisvesitehtaan 1877.


Haminasta Lussi kiiruhtaa kohti seuraavaa rannikon pikkukaupunkia. Matkalla hän päättää pysähtyä Ahvenkoskella, Kymijoen varrella. Ahvenkoski tunnetaan jo keskiajalta erinomaisena lohenkalastuspaikkana. Siltojakin tänne toki tehtiin, sillä Jacob Teittin 1556 julkaisemassa kartassa näkyy niitä Kymijoen suulla useitakin. Valtakunnan raja kulki vuodesta 1743 Ahvenkoskella ja Pyhtään länsipuolta alettiinkin siksi kutsua Ruotsinpyhtääksi.

Ahvenkosken rajasilta 1803

Vuonna 1802 Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ja Venäjän keisari Aleksanteri I tapasivat Ahvenkoskella. Viimeksi mainittu oli tullut hallitsijaksi edellisen vuoden keväällä, kun taas Kustaa IV Aadolf oli päässyt valtaan Kustaa III:n tultua murhatuksi 1792, joskin ensin valtaa käytti holhoojahallitus. Tunnetusti hän oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka hallitsi myös Suomea. Mukana korkean tason tapaamisessa olivat myös molempien hallitsijoiden puolisot sekä vielä kolmaskin nainen.

Koskenhaltija esittää vaikean kysymyksen, ennen kuin päästää matkaajan yli kuohuvan kosken:

Kuninkaan ja keisarin keskustellessa valtiollisista asioista, puhuivat heidän puolisonsa kenties jostain aivan muusta. Osaatko arvata, miksi heillä riitti yhtä jos toista puhuttavaa?

 


 Kuva: Ahvenkosken rajasilta 1803. Antellin kokoelma. Museovirasto.