I fältet Sök! inskrivs ett eller flera sökord. Man kan söka med författarnamn och ord som ingår i en titel. Också nyckelord och ämnesord kan änvändas i söket. Katalogiseraren beskriver innehållet i boken främst med hjälp av dessa. Nyckelord kan vara namn som Lappträsk och Stjernvall, ämnesord är substantiv som t. ex. släktforskning, skolor och adel.
Ämnesorden kommer från vokabulären KOKO, som reglerar deras form och användning.
Fältet Beskrivning är också sökbart och där har sökorden formulerats friare. Även en del av ett sökord räcker, man kan skriva in t. ex. släkt i stället för släktforskning och med sökordet karleby får man boktitlar, som handlar om Karleby, Gamlakarleby eller Nykarleby.
Genom att använda understreck går det att söka en specifik ordföljd så som dragon_anders_hurtig (början på en boktitel) och stjernvall_håkan (författare) eller aurora_karamzin (central person i en bok). Det gör ingen skillnad om man använder små eller stora bokstäver i söket.
SISÄLLYS:
Sisällysluettelo s. 5
Lukijalle s. 13
---
SUVUN JÄLJILLE s. 15
Mitä sukututkimus on? s. 15
- Aatelistosta se alkoi s. 15
- Suomen Sukututkimusseura ry s. 16
- Sukuseurojen Keskusliitto s. 17
- Aatelistutkimus s. 17
- Vinkkejä sukututkimuksen aloittajalle s. 18
- Sukututkimuksen päälähteet s. 19
- Willman–Vainion ja Malisen sukuja tutkimaan – Miten kiinnostus suvun historiaan syttyi s. 19
- Yhteistyön voima s. 21
- Sukututkimus yhdistää sukulaisia s. 21
- Erilaisia tutkimustavoitteita s. 24
- Mistä historia alkaa s. 24
- Koetin valinta s. 25
Suomalainen perhe s. 26
- Suurperheistä uusperheisiin s. 26
- Perhe idässä ja lännessä s. 27
- Suvun historiaa s. 28
- Holhokit, kasvatit, adoptiot s. 32
- Muu sukusuhteen katkeaminen s. 32
- Erilaiset nimikäytännöt s. 33
- Etunimistä s. 34
Miten sukututkimuksessa alkuun? s. 35
- Kotiarkistot esille s. 35
- "Kaiva siitä, missä seisot" s. 37
- Yhteys kirkkoherranvirastoon s. 37
- Asiointi kirkkoherranvirastossa s. 39
- Paikallisoloihin tutustuminen s. 39
- Yhteydenotot museoihin ja kirjastoihin s. 40
- Sukutietoa arkistoista etsimässä s. 41
- Kalenterijärjestelmät s. 43
- Kansallisarkisto s. 43
- Maakunta-arkistot s. 45
- Muistiinpanojen teko ja arkistojen käyttö s. 47
- Arkistokäyttäytyminen s. 48
- Suhtautuminen lähteiden tietoon s. 49
Avuksi sukututkimuksen onnistumiseksi s. 50
- Sukututkimuskoulutus s. 50
- Minä sukututkimuksen harrastajana s. 50
- Sukututkimuksen käytännesäännöt s. 52
- Sukututkimuksen julkaisemisesta s. 52
- Kartat ja kuvat kertovat lisää s. 52
- Valokuvat s. 54
Luterilaiset kirkonarkistot s. 54
- Syntymä- ja kastetiedot s. 55
- Kummit sukututkijan apuna s. 55
- Kuulutukset ja vihkiminen s. 56
- Morsiamen juhla-asu s. 58
- Kuolema ja hautaaminen s. 58
- Syntymä- ja kuolinaikojen merkitsemisestä s. 59
- Määräaikoja s. 60
- Mustat kirjat ja HisKi s. 60
- Kastettujen tiedot eri lähdeaineistoissa s. 61
- Rippikirjat s. 63
- Esipolvien etsiminen ei aina ole helppoa s. 65
- Digiarkisto s. 67
- Vanhat käsialat s. 68
- Lastenkirjat s. 69
- Näin me etenimme s. 70
- Muuttoasiakirjat s. 71
- 1800-luvun muuttokirjoja s. 72
- Rippilasten luettelot s. 76
- Tilikirjat, pitäjän- ja kirkonkokoukset s. 76
- Väkilukutaulut, rikosluettelot ja muut asiakirjat s. 76
- Kirkon toiminnan asiakirjat s. 77
- Olen huomannut hyväksi s. 78
Ortodoksiset kirkonarkistot s. 79
Seurakuntien arkistoaineistosta s. 81
- Hävinneet kirkonkirjat s. 82
- Aina ei esivanhempaa löydy s. 82
Muut uskontokunnat ja siviilirekisteri s. 83
- Katolinen kirkko s. 83
- Katolisen kirkon varhaisvaiheet Suomessa s. 83
- Juutalaiset s. 84
- Lisääntyvä islamilaisuus s. 85
- Mormonien keräämät sukutiedot s. 85
- Siviilirekisteri s. 86
- Parisuhteen rekisteröiminen s. 86
- Juhlapäivät s. 86
Suomalaisia vähemmistöjä s. 87
- Saamelaiset s. 87
- Paliskunnat ja poronhoitoyhdistykset s. 87
- Romaniväestö s. 88
- Käytännön ohjeita sukututkijalle s. 88
---
YHTEISKUNNAN SUURET MUUTOKSET (NOIN 1870–1920) s. 90
1800-luvun lopun kehitys. Paikallishallinnon uudistukset s. 90
- Kunnanvaltuustot syntyvät s. 90
- Vaivaishoito ja paloapu esimerkkeinä kuntien uusista tehtävistä s. 92
- Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus sukuumme s. 93
- Vanhankylän kartano ja Raseborgin torppa s. 93
Uudet rajat peltoihin s. 94
- Jako myös metsissä s. 95
- Uusjako hajotti ryhmäkylät s. 95
- Kruununtilojen lunastus s. 95
- Karjanhoidon merkitys kasvoi s. 96
Maaseudun asukkaat s. 96
- Ratsutilallinen s. 97
- Talollinen s. 97
- Lampuoti s. 97
- Torppari s. 97
- Mäkitupalainen s. 98
- Muonamies, itsellinen ja loinen s. 99
- Palkolliset piika ja renki s. 99
- Torpparilain merkitys s. 100
- Oskari lähti opintielle s. 100
Maataloustiedon arkistoja s. 101
- Suomen Talousseura s. 101
- Tilattoman väestön alakomitea s. 102
- Suvun nuoria Helsinkiin s. 102
Siirtolaisuus lähelle ja merten taakse s. 107
- Passikäytäntö s. 108
- Ruotsiin ja Norjaan s. 108
- Pietariin ja itään s. 109
- Pietarin Kalle s. 110
- Muuttajatietoa Ahvenanmaalla s. 112
- Siirtolaisena Pohjois-Amerikkaan s. 112
- Ellis Island s. 113
- Matkustajaluettelot s. 113
Koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen s. 115
- Uusia koulujärjestyksiä s. 115
- Vanhankylän kartanon pientenlastenkoulu s. 116
- Opettajaseminaarit s. 118
- Ammattikoulutus s. 118
Kohti teollista yritystoimintaa s. 118
- Liikenne- ja rahaolojen kehitys s. 119
- Näin heidät löysin s. 121
- Helsingin seurakuntajako s. 121
- Lisää kauppoja ja yritystoimintaa s. 123
- Ammattikuntalaitoksen purkautuminen s. 123
- Osuuskunnat ja osuuskaupat s. 123
- Osuustoiminnalla omaa maata s. 124
Suomen sotaväki 1881–1905 s. 125
Sortokausi vaikutti laajasti elämään s. 126
- Ensimmäinen sortokausi s. 126
- Kutsunnoissa s. 127
- Sukunimet suomalaistuvat s. 128
- Toinen sortokausi s. 128
- Sortokauden lähteet s. 129
- Muutto Keravan Haaparinteelle s. 129
Kansalaisvaikuttaminen s. 131
- Yhdistystoimintaa Keravalla s. 132
Suomen sisällissota s. 133
- Vuosina 1914–1922 sotaoloissa surmansa saaneet s. 135
Punaiset lähteet s. 136
- Sotavankilaitoksen arkisto s. 136
- Valtiorikosoikeus ja valtiorikosylioikeus s. 136
- Aminoffin kokoelma s. 137
- Muut arkistokokonaisuudet s. 137
Valkoisen puolen lähteet s. 138
- Vapaudenristi ja -mitali s. 138
- Vapaussoturien elämäkerrat s. 139
- Suojeluskuntien henkilökortit s. 140
- Valkoisten matrikkelit s. 140
- Aunuksen ja Viron retket s. 141
---
SUOMI MATKALLA KOHTI URBANISAATIOTA (1921–) s. 142
Oppivelvollisuus voimaan s. 143
- Lapset lailla kouluun s. 143
- Kansakoulupiirit ja -tarkastajat s. 144
- Kansakoulu sata vuotta s. 144
- Oppilaitosarkistoja s. 145
- Oppikoulut: keskikoulut ja lukiot s. 145
- Peruskoulu s. 146
- Yliopistot s. 147
- Erikoiskoulut s. 147
- Monenlaista ammattikoulutusta s. 148
- Ammatillisia opintoja s. 150
Nuoren tasavallan aika s. 151
- Pula-aika oli raskasta s. 151
- Elämää Haaparinteellä s. 151
Maanpuolustusjärjestöissä toimiminen s. 152
- Suojeluskunta s. 152
- Sotilaspojat s. 153
- Lotta Svärd s. 153
- Pikkulotat s. 154
- Isäni Aarno Liskola s. 154
Toisen maailmansodan aika s. 155
- Sota rintamalla ja kotona s. 155
- Kantakortti s. 156
- Liskolan perheen sota-aika s. 157
- Suomen sodissa 1939–45 menehtyneiden tiedosto s. 159
- Sotilashallintoalueet s. 159
- Sotalapset s. 160
- Sotavangit s. 161
Kansanhuolto ja säännöstely s. 162
-Ssäännöstely ja luovutusvelvollisuus s. 163
- Pula-aika ja ostokortit s. 165
- Yritystoiminnan säännöstelystä s. 167
- KYMRO s. 168
- Työvelvollisuus s. 168
- Korvauslait s. 169
- Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen s. 170
- Kuntien hoitokuntia ja sota-ajan arkistoja s. 173
- Asekätkentä s. 173
Suomen kaupungistuminen s. 174
- Kaupunkilaislähteitä s. 176
- Liikenneverkon laajeneminen s. 177
- Muutto Espooseen s. 177
- Suvun maiden lohkominen s. 178
- Mummola muistoissani s. 178
Tietoa eri ammattiryhmistä s. 180
- Yritystoiminta s. 180
- Luovan työn tekijät ja virkamiehet s. 181
- Merimiehet s. 182
- Potilas- ja laitosasiakirjat s. 183
Alue- ja paikallishallinnon vaiheita s. 183
- Läänien vaiheet s. 183
- Lääninkanslian asioita s. 184
- Poliisihallinnon asiakirjoja s. 186
- Poliisin tehtäviä s. 187
- Kuntahallinto s. 187
- Kauppalat ja maalaiskunnat s. 188
Vilkasta muuttoliikettä s. 188
- Idästä asukkaita Suomeen s. 188
- Ruotsiin töihin s. 190
- Maahanmuutto s. 190
---
VARHAISEMPIEN VUOSISATOJEN VIRRASSA – LÄHTEITÄ 1500-LUVULTA NOIN VUOTEEN 1870 s. 192
Ruotsin ajan tilikirjasarjat: voudin- ja läänintilit s. 193
Valtiollista väestökirjanpitoa: henkikirjat s. 194
- Miksi henkikirjoja pidettiin? s. 194
- Henkikirjojen laadinta ja rakenne s. 195
- Henkikirjojen anti sukututkijalle s. 197
- Henkikirjojen säilytys ja käyttö s. 199
Maakirjat – varhaisin yhtenäinen lähdesarja s. 199
- Maakirjojen informaatio ja tulkinta s. 200
- Maakirjojen anti ja haasteet s. 203
- Maakirjojen saatavuus s. 206
Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY) tutkijan apuna s. 206
- Alueellinen ja ajallinen jakautuminen s. 208
- Luettelojen aineisto ja rakenne s. 209
- Miten voin käyttää SAY:ta? s. 210
Suvussaniko sotilas? Sotilasasiakirjat s. 211
- Missä lähdeaineisto? s. 214
Oikeuden edessä: tuomioistuinten aineistot s. 216
- Suomen lainsäädäntö ja oikeuslaitos s. 216
- Tuomioistuinten aineisto s. 220
- Asiakirjojen säilytys ja saatavuus s. 221
- Tuomiokirjat sukututkijan lähteenä s. 226
Aineellisen hyvän mittareita s. 226
- Perukirjat s. 227
- Perukirjojen saatavuus s. 229
- Hopeaveroluettelot s. 230
- Karja- ja kylvöluettelot s. 230
Maanmittaus- ja kartta-aineistot s. 233
- Maanmittauksen alkuvaiheet 1600-luvulla s. 233
- Isostajaosta nykypäivään s. 234
- Maanmittausaineiston saatavuus ja säilytys s. 236
Käsityöläiset s. 241
- Mistä tietoa käsityöläisistä? s. 245
Sukututkimuksen haasteita s. 246
---
Arkistokokonaisuuksia ja tietolähteitä s. 248
- Maakunta-arkistojen tietoaines s. 248
- Yksityisluonteiset arkistot s. 251
- Siirtolaisuutta käsittelevät arkistot s. 254
- Muut erikoisarkistot ja -kirjastot s. 255
- Sähköiset lähdeaineistot s. 262
- Jos kotimaasta ei löydy tietoa s. 263
- Tietokantoja s. 266
---
Liitteet
I Kirjainmallit s. 268
II Kirjallisuutta ja internet-sivustoja s. 273
III Suomen historian ja sukututkimuksen kiinnekohtia s. 301
Asiasanahakemisto s. 310