I fältet Sök! inskrivs ett eller flera sökord. Man kan söka med författarnamn och ord som ingår i en titel. Också nyckelord och ämnesord kan änvändas i söket. Katalogiseraren beskriver innehållet i boken främst med hjälp av dessa. Nyckelord kan vara namn som Lappträsk och Stjernvall, ämnesord är substantiv som t. ex. släktforskning, skolor och adel.
Ämnesorden kommer från vokabulären KOKO, som reglerar deras form och användning.
Fältet Beskrivning är också sökbart och där har sökorden formulerats friare. Även en del av ett sökord räcker, man kan skriva in t. ex. släkt i stället för släktforskning och med sökordet karleby får man boktitlar, som handlar om Karleby, Gamlakarleby eller Nykarleby.
Genom att använda understreck går det att söka en specifik ordföljd så som dragon_anders_hurtig (början på en boktitel) och stjernvall_håkan (författare) eller aurora_karamzin (central person i en bok). Det gör ingen skillnad om man använder små eller stora bokstäver i söket.
Sisällys:
Alkulause s.7
Sisällysluettelo s.13
PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS VALTAA KYMENLAAKSON
Kymijoen veHioketeollisuuden tulosistöstä Pohjoismaiden suurin puutavaran hankinta-alue s.17
Rautatie yli Kymijoen s.20
Hioketeollisuuden tulo Suomeen ja rautatien mukana Kymenlaaksoon s.24
KUUSANKOSKEN SEUDUSTA SUOMEN PAPERITEOLLISUUDEN KESKUS
Kuusankosken valtaaminen teollisuuden käyttöön s.33
Tehtailija Wahren ja kreivi Mannerheim - Kymin Osakeyhtiö ja Kuusankoski Osakeyhtiö s.42
Yhteydet Kuusankosken ääreltä rautatiehen s.49
Tehtaiden rakentaminen s.53
Vaikeat alkuvuodet s.57
Suomen paperiteollisuus ja Venäjän tullipolitiikka s.64
Kymintehtaasta Suomen suurin paperitehdas s.67
Kuusankosken tehdas paloi - Tilalle hiomo ja pahvitehdas s.70
Kaksi sulfiittiselluloosatehdasta s.73
Savon rata Kymenlaakson teollisuuden edistäjänä s.76
Kuusankosken valtaminen toistamiseen s.84
Pääosa kuusaanniemen kylästä Kuusankoski-yhtiön omistukseen s.89
Viisi paperikonetta Kuusankoskella s.92
Kyöperilän eli Voikkaankosken valtaaminen s.98
Rudolf Elving ja Voikkaan tehdas s.102
Kolme kilpailevaa yhtiötä ja n iiden yhtyminen s.105
SUURYHTIÖN VASTOINKÄYMISTEN VUODET 1904-1908
Kymiyhtiön omistussuhteet ja hallinto s.113
Tehtaiden laajentaminen s.115
Elving ja metsät s.121
Työväestön järjestäytyminen s.123
Yhtiön velkaantuminen s.128
VARARIKON PARTAALTA M ENESTYKSEN HUIPULLE
Velkojain asettama hallinto johtamassa yhtiötä s.131
Yhtiön tervehdyttäminen s.136
Kymiyhtiö ja ensimmäinen maailmansota s.140
Edellytysten luominen suurtuotannolle s.147
Yhtiön metsämaiden pinta-ala 2,5-kertaiseksi s.153
Kymiyhtiön tytäryhtiöt Juantehdas ja Halla s.157
Yhtiö maatalouden harjoittajana s.165
Yhtiön osakepääoma ja omistussuhteet s.169
TEHDASYHDYSKUNNAT
Tehdaskylien väestö ja muuttoliike s.173
Kolme tehdaskylää s.180
Kauppa ja palkkatuloilla eläjät s.205
Tehdasseudun terveyden- ja sairaanhoito s.234
Tehtaalaislasten ja -nuorten kouluopetus s.250
Valistus- ja seuratoiminta s.273
Taistelu juoppoutta vastaan - Järjestysvalta s.295
Kirkko ja tehdasyhdyskunnat s.299
TYÖNANTAJA JA TYÖNTEKIJÄT
Tehdastyöväestö patriarkaalisella kaudella s.313
Työntekijöiden lukumäärä 10-kertaiseksi neljässä vuosikymmenessä s.318
Työväensuojelu ja työolot paperiteollisuudessa s.323
Työnantajan laatimat järjestyssäännöt s.336
Työtaistelut s.343
Työntekijöiden palkat paperiteollisuudessa s.369
Tehtaiden työväen apukassat s.373
Suomen ensimmäinen huoltokonttori s.381
TEHTAAT JA MAALAISKUNTIEN ITSEHALLINTO
Suuret talonpoikaispitäjät Iitti ja Valkeala s.383
Kunnallisen itsehallinnon alkutaipaleelta s.388
Iitin kunta vaille tehtaiden verotuloja s.394
Tehtaat ja Valkeala Collianderin kaudella s.398
Kouvolan asemakylästä taajaväkinen yhdyskunta s.403
Valkealan kunnallishallinnon uudistaminen s.415
Tehtaat ja tehtaalaiset Valkealan veronmaksajina s.421
Tie- ja siltarasitusten jako maa- ja tehdasmanttaalien kesken s.423
BJÖRKENHEIMIN "TESTAMENTTI" s.427
LÄHTEET
Lähdeviitteitä ja lisätietoja s.439
Lähdekirjallisuutta s.510
Henkilöhakemisto s.519